...juuri kun olen meuhkannut aurongonpaisteesta ja keväisestä fiilingistä niin eikö päivä nouse sateisena ja tuulisena? Tietty.

Minuun vaikuttaa sää todella paljon - kuten kai aika moniin muihinkin. Näinä ankeina, harmaina päivinä vastaan tallustaa lähinnä vain turpiinsa saaneen näköisiä hollantilaisia. Kuin uitettuja koiria märältä haisevissa takeissaan. Muttuvat vielä tavanomaista tylymmiksi.

Siitä pamahtikin mieleeni eilinen käynti eräässä optikkoliikkeessä. Meillä on uusi vakuutus, ja luin että ko. optikolla on sopimus tuon vakuutusyhtiön kanssa. Menin optikolle kysymään mitä se tarkoittaa, eli millä hinnalla ja millä ehdoilla voin hankkia itselleni uudet silmälasit. Optikko oli silminnähden tympiintynyt meikäläiseen. Kertoi  nopeasti ja sekavasti tosiasiat ja poistui takahuoneeseen JÄTTÄEN MINUT YKSIN LIIKKEESSEEN juuri kun olin sanomassa että jos nyt katselin hiukan kehyksiä...Kävi mielessä napata jotkut aurinkolasit taskuun ihan vaan kostoksi, heh. Sen sijaan lähdin ulos (eikä niitä aurinkolaseja edes tarvita tällä hetkellä!) vannoen mielessäni etten hanki mitään tuosta liikkeestä vaikka se olisi viimeinen puulaaki maan päällä missä myydään silmälaseja.

Korostan etten kaipaa myyjiltä  pokkurointia tai mielistelyä, mutta ei kai asiakkaan tarvitsisi tuntea oloaan tungettelijaksi? En tiedä tympikö häntä se että joutui käyttämään englantia kanssani (ainakin se sujui häneltä hienosti) vai oliko hän joutunut selittämään saman asian turhan moneen kertaan jo sinä päivänä...vai olisko vaan ollut ihan tavallinen kuspiä tuo mies!