Mies on tänään pitämässä läksijäisiään työkavereille. Vai pitäisiko sanoa että he pitävät hänelle ne? Ostin itselleni suklaata, juustoa, suolapähkinöitä ja viinirypäleitä. Onko tää nyt sitten juhannusillallinen? Sanotaan vaikka niin! Mulla nää syömiset menee usein mielihalupohjalta, ja tänään kaupassa teki mieli noita. Pojat ovat syöneet muuta, mutta minulle nuo riittivät mainiosti.

Kohta taidan tehdä sellaisen juhannustaian että laitan loput suklaasta tyynyn alle. Aamulla katson sitten että jos suklaa on sulanut niin se kertoo siitä, että olen nukkunut sen päällä. Jos se taas on kadonnut, niin voin päätellä että pienempi poika on hiipinyt yöllä viereen - ja syönyt sen.

Mies soitti klo 21 että hän on vielä jonkun aikaa. Sanoin että ole nyt herra siunaa kerrankin hiukan enemmänkin aikaa. Ei voi mainita että hän turhan usein menisi ja pitkään viipyisi. Mikä on kai ihan hyvä asia, loppujen lopuksi.

Ja nyt taikomaan.
Otan dekkarin mukaan.