Oon mää kans..
Isomman pojan luokkakaverin äíti tuli kyselemään koulun pihalla että voisiko O mennä kylään heille joskus kun hänen poikansa puhuu mun pojastani aamusta iltaan joka päivä. Sanoin että mikäs siinä, puhuu mininunkin poikani teidän pojastanne samaan tahtiin!

Mutta jep, ressihän tästäkin pitää sitten saada aikaiseksi.
Se nainen ei nimittäin vaikuta ihan kaikista sydämellisimmältä tyypiltä, ja noiden ranskisten kanssa vierailutkin voivat joskus olla aika hiivatin virallisia ja kankeita - vaikka lapsista onkin kysymys. Pitää nyt alkuu kysyä että haluaako hän minutkin sinne
(ja pikkuveljen) vai meneekö O yksin.

Toivottavasti muutaman viikon päästä kirjoitan miten tavattoman ihana ja kiva tuo nainen on, ja miten hyvät ystävät meistä heti justiinsa tuli.