Kun kävelee päivittäin samaa reittiä niin alkaa väkisinkin nähdä samoja tyyppejä. Suurinta osaa ei tietysti muista, mutta sitetn on niitä jotka jäävät heti mieleen, ja joiden elämää alkaa mielessään pohtia.

Yksi sellainen on "apinamies".

Näin "apinamiehen" ensimmäisen kerran pari kuukautta sitten. Hän on noin 50-vuotias ja kantaa leluapinaa (sellainen marakatti) mukanaan. Alkuun ajattelin että se on varmasti jonkun lapsenlapsen joka on jossakin ihan lähellä.

Mutta eipä ollut lapsenlasta eikä muitakaan sopivia apinanomistajia lähimaillakaan. Sittemmin olen tajunnut, että apina on miehen oma lohduke.

Tapa millä mies leluaan kantaa on liikuttava. Hän puristaa sitä rintaansa vasten tai laittaa takin alle jos on kylmä. Hän kiiruhtaa kadun yli, ja apina on tiukassa puristuksessa mukana. Hän maksaa kaupassa ostoksensa ja apina odottaa siinä tiskillä.

Kukin meistä tarvitsee ystäviä, turvaa, rakkautta. Sitäkö apinamies tuosta lemmikistään hakee? Vai mitä?