Olen aamuisin yleensä aina heti hereillä ja tajuissani, saan paljon aikaiseksi ja olen hyvällä tuulella. On kuitenkin aika vaikeaa saada päivää alkamaan mukavasti kun on yöllä katsellut unen, missä molemmat lapseni kuolivat. Heräsin sellaiseen tukehtumiselta tuntuvaan huohotukseen/nyyhkintään (omaani siis) ja kauhea ahdistus vaivasi pitkään tuon heräämisen jälkeen. Nukahdin takaisin vain herätäkseni kelloon. Erittäin outoa minulle etten saisi nukuttua. Ja erittäin ahdistavia tuollaiset unet.