Kiihdytän itseäni raivoon lukemalla blogiani viime vuoden elokuun lopun kohdalta. Silloin oli aivan upeat kelit, sellaista kivaa plus 26 ja meressä uitiin harva se päivä.

Ja nyt.

Nyt katsellaan kuinka sade piiskaa ja miten salamat leikkivät taivaalla. Onhan se kaunista, mutta miten joka päivä VOI olla ukonilma???

Vuosi sitten pähkättiin muuton kanssa (niin varmaan kaksi vuottakin sitten) ja puhuttiin myös takaisin Ranskaan muuttamisesta. Ollaanko me hiukan saamattomia vai mitä? Miksei mitään tapahdu tällä saralla?

Asiasta toiseen: kohta tapahtuu, toisella saralla.
Menen poikien kanssa parturiin. Eihän se noin periaatteessa mitään outoa ja ihmeellistä ole, mutta olen leikannut poikien tukkaa aika paljon itse...joten kokemusta ammattilaisen tuolissa istumisesta on suht vähän.

Saa nähdä joutuuko tästä aiheesta vielä raivobloggaamaan myöhemmin.