Mitä voi tehdä kahden lomalaisen kanssa (5- ja 7-vuotiaat) jotka ovat olleet liikaa sisällä, tuijottaneet liikaa teeveetä, tapelleet liikaa keskenään ja minun kanssani...?

Aamupäivällä luulin tulevani a) hulluksi b) kuuroksi c) hulluksi kuuroksi, joten ajattelin että jotakin on tehtävä.

Ulkona on kauhea tuuli mutta plus 16 astetta. Ei muuta kuin meren rantaan ja heti.

Ja se auttoi. Tuulessa sai tehdä töitä pysyäkseen pystyssä - varsinkin tuollaiset parikymmentäkiloiset - ja tuuleen saattoi huutaa agressionsa hiukan isommatkin immeiset;-) Totta tosiaan kaikki saimme muuta ajateltavaa!

Aallot olivat mahtavia ja ne toivat vaahtoa rannalle. Vaahto lensi hiekallakin vielä kauas, kauas.

Sitten löysimme Laatikon. Se oli Laatikko jossa oli kansi, joka oli lukossa. Mutta Laatikko ei ollutkaan sitä mitä ensin luulimme vaan se oli auki takaa! Molemmat pojat menivät Laatikkoon istumaan sisään tuulelta suojaan. Istuivat siellä kuin menninkäiset ja minä istuin ulkopuolella kun en mahtunut mukaan. Molemmat olivat ihan hiljaa puisessa lootassa ja kuuntelivat miten aallot jylisivät takana ja miten hiekka rummutti Laatikon kattoon. Isompi keksi että soitetaan isälle ja sanotaan ettei me tulla enää kotiin, meillä on uusi koti rannalla!

Keräilin hiukan simpukoita ja muuta roinaa. Mieleni työskenteli yhden idean parissa...tekisi mieli tehdä mosaiikkitöitä. Keräilin sitä silmälläpitäen mm. meren pyöristämiä vihreitä lasinpaloja. Ajatella, että tavallinen, rikottu kaljapullo muuttuu ajan mittaan hienosti hioutuneiksi lasipaloiksi...

Mietin miten voisin tehdä mosaiikkityön mihin vihdoin voisin panna myös Ranskasta yhdeltä purkulavalta löytämääni kaakelia...Leikkaisin siitä pieniä neliöitä ja yhdistäisin sitä kaikkeen muuhun löydettyyn..Hmm...

Retkemme siis toimi.
Takaisin palasi äiti täynnä ideoita, mieli rauhallisena. Kaksi poikaa hiljaisina, tyytyväisinä, punaisin poskin ja hymy huulilla. Isompi sanoi kun otti kengät pois: "minun on joskus vaikea lähteä kiltisti mutta oli hyvä että mentiin".

Niin oli.

243044.jpg