Matkalla hakemaan poikia koulusta poikkesin yhteen kenkäkauppaan, jossa luvattiin kaikki puoleen hintaan. Yritin olla sillä mielellä ettei täällä mitään kuitenkaan ole...mutta sitten näin saappaat, joita oli pakko kokeilla. Tietysti ihan noin muuten vaan. Ostamaan en ole tullut, pois se minusta!

Ja ne sopivat niin hyvin kuin saappaat voivat jalkaan sopia ja ne olivat juuri sellaiset saappaat, joiden sovittaminen aiheuttaa supinaa vieressä olevissa naisissa..jotka alkavat hamuilla samanlaisia omiin koipiinsa...mutta niitä ei ole kuin tämä yksi pari jäljellä, minun jalassani.

Sitten tuli myyjä kehumaan. Tunsin että ostaminen alkaa hetkenä minä hyvänsä..ja pakenin paikalta. Oli pakko.

Mutta hitto ne oli hienot.
Toivon rahapussini vuoksi, etteivät ne ole siellä enää huomenna.

Ja sitten yritän vain unohtaa.
Traagista on tämä, toisinaan....

animal_18.gif

Edit:
Pölllin Porolandiasta noi pingviinit kun nauran noille ku pöljä.