Ei päästy kuin klo 7.35 kun mulla jo pimahti hermo ensimmäisen kerran. Syynä tällä kertaa Ranskan tv-2:n uutislähetyksen yhteydessä esitetty "Alert" kahdesta kadonneesta lapsesta.

Jo uutisten aikana kuvaruudun alareunassa pyöri punaisella pohjalla teksti, mistä kävi ilmi sisarusten (poika 10 v ja siskonsa 8 v) kadonneen eilen Ranskassa. Sitten uutisten jälkeen sama tiedotus mutta eri tyylillä. Alkuun jotain hälytysajoneuvon ujellusta (ilmeisesti kiinnittämään huomiota), sitten dramaattista "jännitysmusiikkia" koko tiedotuksen ajan (tarkoitus ilmeisesti sama kuin yllä), sitten lasten kuvia ja elokuvaääninen selostus tapahtumasta. Siis kuvitelkaa ne lyhyet elokuvamainokset, joita tulee ennen varsinaista leffaa elokuvateattereissa, tai joita on dvd-filmeissäkin alussa. Muistelkaa sitä äänensävyä...hiukan käheä miesääni, kertoo lyhyesti ja painokkaasti.

Huusin että jumankaut jos olisi minun lapseni kyseessä niin tulisi maailmansota! Ymmärrän asian vakavuuden ja tajuan että huomio pitää kiinnittää jotta viesti menee perille...mutta väitän, että monet katsojat luulivat kyseessä olevan joku mainos illan ohjelmista! Siinä äänessä ja taustalla roikuvassa musiikissa oli jotakin niin hemmetin mautonta yhdistettynä joidenkin ihmisten oikeaan hätään ja oikeaan tapahtumaan, että kuvottaa vieläkin.

Vai olemmeko me katsojat sitten niin turtuneita, että tuo olisi ainut keino saada meitä ylipäätään kääntämään päätä kohti ruutua?

Päivitys myöhemmin:
Penskat löytyivät jostakin ostoskeskuksesta "sieppaajansa" kanssa. Lainausmerkeissä siksi, että vaikuttaa siltä että olivat yhdessä suunnitelleet karkaamista.

Joka tapauksessa nähtiin että tuo Alert enlevement (jota vasta toisen kerran käytetiin Ranskassa) toimii. Aamupäivän aikana poliisi oli saanut parikymmentä hyödyllistä vinkkiä lasten olinpaikasta.

Eli ehkä voin antaa anteeksi ilmoituksen sävyn. Ehkä tämä Jenkkilästä käyttöönotettu systeemi toimiakseen tehokkaasti todellakin vaatii elokuvamaailmasta tutut keinot...

Pääasia että nuo lapset löytyivät ja olivat kunnossa. Läheskään aina ei niin ole.