En tunne mitään erityistä vetoa avoautoja kohtaan. Eilen sain kuitenkin muutaman tunnin sellaisessa istua, kun oma automme muutti muotoaan. Kas näin se meni:

Perjantain piti olla kiva päivä. Mies oli ottanut koko päivän vapaaksi, jotta saisi hoidettua yhden virastoasian - ja loppuaika (ennen kuin pitäisi hakea lapset koulusta 15.30) oli tarkoitus käyttää sikamaisesti shoppailuun ja yhdessä lounastamiseen. Ihan kuin treffit oman miehen kanssa, siis!

Klo 7.55 menimme alas kadulle poikien kanssa. Ja mitä pirua; joku oli käynyt yön aikana iskemässä autostamme sivuikkunan sisään. Se oli rikki, romuna - paskana, suomeksi sanottuna. Tuo auto oli ehtinyt olla meillä hiukan yli viikon. Lasinsirpaleet olivat matkustajan penkillä, mihin oli myös laitettu kaikki hanskalokeroista löydetty tavara. Ilmeisesti rosmon ja mieheni maku on erilainen, sillä aurinkolasit x 2 olivat saanet jäädä. Myöskään musiikkimaku ei ollut kai käynyt yksiin, sillä kaikki musiikki oli jätetty myös paikoilleen. Mitään ei oltu viety.

Menin takapenkillä istumaan sillä aamu oli viileä ja ikkunasta veti vimmatusti. Panin vielä takaluukusta viltin itseni ja lasten päälle. Huristimme kouluun ja uusi "avoauto" oli pojista hurjan jännä juttu, mistä pitäisi kertoa kuulemma ihan kaikille luokassa!

Jätimme lapset kouluun ja menimme poliisiasemalle. Emme olleet suinkaan aamun ainoat samalla asialla. Meitä ennen oli kuulemma käynyt jo 4 kuskia autonsa kanssa ja kun me odotimme vuoroamme tuli vielä pari lisää. Kaikilla yhteistä auto jossa on pieni sivuikkuna etuikkunan ja varsinaisen sivuikkunan (siis "ovi-ikkunan") välissä. Sen saa nopeasti rikki eikä kuulu kai niin kova äänikään...Ja kaikki me uhrit asuimme suht lähellä toisiamme, eli poliisi arveli tyypin/tyyppien tehneet paikalliskierroksen.

Voihan vapaapäivän näinkin viettää...Loppujen lopuksi siitä muotoutui kiva päivä. Soitimme korjaamoon jonne antoivat ajan klo 11.30. Sitä ennen ehdimme hoitaa asiamme Ranskan suurlähetystössä, sitten jätimme auton korjattavaksi ja pääsimme sinne yhteiselle lounaallekin. Sen jälkeen ehdimme vielä puolentoistatunnin pikashoppaukselle ja mieheni olikin ennen kuulumattoman tehokas; löysi itselleen takin, housut ja paidan vaikka normaalisti tuohon menisi hyvinkin koko lauantai. Mutta mitä olen aina sanonut; paniikkishoppaus on tehokasta!
Itse löysin itselleni mekon/tunikan ja olen siitä valtavan iloinen.

Että aika hyvä päivä.