Palattiin eilen Belgiasta. Ensin oltiin su-ma yö Brysselissä J:n pikkuveljen perheen luona. Se on niitä paikkoja joissa saa pelätä henkensä edestä että oma penska suttaa, rikkoo jne. Mutta muuten kiva paikka ja ovathan ne kivoja ihmisiä. Hiukka hysteerisiä vaan siisteyden ja puhtauden kanssa.

Sitten mentiin siis Namuriin.
Hotelli oli tosi kiva; siellä oli mm. uima-allas, jossa oli sekä ulko- että sisäallas. Harmi vaan että vesi oli poikien mielestä niin viileää, etteivät he kauan siellä viihtyneet. Ja saunakin oli rikki.

Namurin kaupunki on viehättävä. Aivan upea nähtävyys on kaupungin keskellä korkealla kukkulalla sijaitseva Citadelle.
Se on yksi Euroopan suurimmista linnoituksista, ja siellä alueella on ollut elämää jo 6000 vuotta ennen Kristusta! Ei voi olla ihan huono paikka.

Kaupunki on siis kahden joen välissä (tai joet kulkevat kaupungin läpi, siis). Itse kaupunki on suht pieni. Vanha kaupunki on ihana, mutta myös uudemmat ostoskadut ja kauppakeskukset ovat kivoja.

J:n haastettelu oli mennyt "hyvin"  (oma arvionsa) ja he lupasivat ottaa yhteyttä tämän viikon loppuun mennessä. Nyt siis on kysymys siitä että pääsevätkö yhteisymmärrykseen palkasta ja muista asioista. Jos pääsevät, uskon että muutamme.
Mutta vielä siis kaikki auki - valitettavasti. Olisin itse valmis muuttamaan, tosin kaikki käytännön järjestelyt tulisivat olemaan hankalia...(asuminen, pojille koulu jne.) Mutta ollaanhan me ennenkin pärjätty ja kerran se vaan kirpasee.

Vaakakupissa painaa kuitenkin aika paljon se, että siellä puhutaan ranskaa. Huomasi heti noiden parin päivän aikana että on kiva olo kun ymmärtää mitä ihmiset ympärillä puhuvat. On jotenkin turvallisempi olo kun voi hiukan aavistella ja ymmärtää ihmisten käytöstä ja reaktioita.