Ei taida olla herkkua olla meidän naapurimme tai ylipäätään asua samassa rapussa. Rapussa kaikuu ihan kamalasti normaalikin puhe. Aamuisin siellä vasta kaikuu kun meiltä lähtee tuo mullilauma, jota Seitsemän veljestäkin kivellään istuen ihmettelisivät. Lauma huutaa;
"hei hei HEI HEI äitiii!"
"où est mon sac?"
"où est mon téléphone???? mes clés???? MERDE!"
"tuu sitten hakee äitiii?? JOOO???"
"tuun tuun niin kun aina!"
"je veux encore un petit jus d’orange!!!!"
"äiti isä ei kuule anna mulle appelsiinimehua vielä...."
"pistäs ny takkia päälles"...
"bye-bye!!"

Yksi etsii tavaroitaan (mies), yksi haluaa vaihtaa paidan/sukat/kengät (pienempi poika), molemmat pojat haluaa vielä syödä jotakin, minä yritän heittää niitä kaikkia pihalle koska ovat jo vartin myöhässä...

Vaikea uskoa että aamuisin meiltä lähtee vain kolme henkilöä.
Se kuullostaa ihan apinatarhalta.


Ja..kun apinalauma on poissa pistän uuden suosikkini KEREN ANN:in soimaan. Ihana, upea, hieno NOLITA-albumi. Tykkään kovasti.

Seuraava musiikki mihin aion tutustua on Charlotte Gainsbourgin uusi levy 5:55. Jos joku on jo kuullut sen, kertokaa mielipiteenne!

2_G_001609_dos.jpg